Tunnelmallinen ilta ystävien kesken / Johanna

30.12.2011

Ihana joulu takanapäin ja myrskyistäkin kaikki ovat jo toivottavasti toipuneet. Nopsaanhan se joulu jälleen tänäkin vuonna tuli ja meni, vähän liiankin nopsaan. Ja huomenna juhlitaan jo vuoden vaihtumista! Viime postauksessani kerroin kunnianhimoisista joululeipomussuunitelmistani ja täytyypi oikein täällä kehua retostella että hyvinhän ne onnistuivat! Ehkä on kuitenkin reilua mainita että Valkosuklaa-mangopiirakassa käytin tapojeni mukaisesti valmispohjaa...

Seuraavassa kuvia tunnelmallisesta illasta ihanien ystävien kanssa jonka vietimme ennen joulua
Villa Grankullassa Porin Harmaalinnassa. Kyseessä on jugend-tyylinen pitsihuvila joka on rakennettu 1900 –luvun alussa. Miljöö on niin upea ja taianomainen että minulta kului alussa puolisen tuntia kun vain nautin kaikesta kauniista jota ympärilläni näin, pahoitteluni ystävilleni siitä ;) Kuvat ovat hieman hämyisiä mutta toivon että illan tunnelma välittyy niistä.

Oikein upeaa, onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta vanhan astangajoogaopettajani Nina Savolaisen facebook-päivitystä lainaten:

May all beings be serene and happy!
May they live in safety and be joyous!
All beings, without exception,
whether weak or strong, small or great,
in high, middle, or low realms of existence,
visible or invisible, near or far,
born or yet to be born:
May all be happy and at peace!

Salin tunnelma oli vailla vertaansa, saimme hyvän seuran lisäksi nauttia kynttilänvalosta ja takkatulesta.
Napostelimme ihania juustoja ja antipastoja.


Myös kattauksessa käytettävät astiat hivelivät esteetikon silmää.

Takkatuli lämmitti kauniisti tilaa.
Kaikki pienetkin sisustuksen yksityiskohdat ovat pieteetillä valitut.
Upea sisääntuloaula kauniine koristeluineen.
Kylmällä kuistilla valaisi korkea lyhty.
Kaunis koristeellinen lyhty.

Ja vielä koko ihanuus ulkoapäin.
Ulkokuva http://www.villagrankulla.fi/

Ihanaa joulua kera peurojen ja poron /Johanna

23.12.2011

H-hetki lähestyy vauhdilla! Tässä vielä hieman jouluisia kuvia kotoamme.
Nyt iltapäivällä ajattelin yllättää jopa itseni leipomalla valkosuklaapiirakkaa sekä manteli-suklaatorttua... Tuotosten tulos jännnittää kyllä enemmän kuin huomiset lahjat! Jatkoraporttia leipomisyritelmästä varmasti jossain vaiheessa seuraa.

Toivotamme kaikille ihanille lukijoillemme ihanaa, iloista ja rentouttavaa joulua :)


Tätä kaunista katsetta en voinut vastustaa...

...katse oli niin vetoavan kaunis että peuroja saapuikin kuistillemme lopulta kaksin kappalein!

Tämä ihana joulukalenteri taasen on äitini lapsuudenaikainen ja ruotsista ostettu. Vaaka on ollut minulla jo lähes parikymmentä vuotta, olen ollut vintage-fani jo kauan ennenkuin  se oli kovinkaan "hot"

Vielä yksityiskohta kauniista kuvituksesta. Mahdankohan törmätä tähän valkopartaiseen herraan huomenissa?

Viimetipan joulukoristemix / Johanna

21.12.2011

Houhouhou, jouluun ei olekaan enää kovin montaa tuntia!
Tässä vielä viimetipan joulukoristeluun inspiraatiokuvia jotka on räpsitty Sisustusmyymälä & entisöintistudio SaganissaJoulukoristeita on nykyään aivan hurjasti eri tyylisiä ja värisiä ja kaiken kukkuraksi kaikki vielä omalla tavallaan kauniita. Tällaiselle kaikesta kauniista pitävälle, hamstraajalle ja päättämättömälle naisihmiselle tuottaa suoranaista tuskaa kun ei voi kaikkea kotiinsa haalia... Tai no, koriste kerrallaan ehkä voisi...

Kotimme on jo koristeltu jouluun ja kuusen tuomme sisään tänä iltana. Laitan vielä ennen joulua jokusen kuvan kotimme joulusta. Siihen asti heippa ja leppoisaa (?!!) joulunodotusta!

Herkullisia karkkivärejä. Huomaa kalorittomat muffinssit joita ei tarvitse edes leipoa!!!


Upeasti hohtavia palloja ja kransseja, kauniita klassikoita!

Ja vielä viimeisenä vaan ei vähäisimpänä tarjolla perinteistä poroa, kuusta sekä ihanan pehmeää flanellia ja ruutukuosia.

Joulu on hiipinyt sisään... / Marjaana

19.12.2011

Joulu on ihan pian ja nyt kun on vuoden viimeinen viikonloppu vietetty Kaarinan kodissa, Turun kulttuuripääkaupunkivuosi hyvästelty Logomon gaalassa ja kitaristipojan viimeinen konsertti kuunneltu Turun Raatihuoneella, niin voi antaumuksella syventyä jouluun täällä maalla. Onneksi joulu on jo hieman hiipinyt kotiin... vähän kuin varkain; koristeita siellä täällä, kynttilöitä, kukkia, piilotettuja, paketoimattomia lahjoja... Vielä hieman siivousta, jouluruokien valmistamista ja joulun tuoksuja ja koko perhe koolle, niin joulu on tervetullut meille. Ihan ilman stressiä ja hampaankiristystä. Asenne ratkaisee. Aina. :-)

Tulppaanit ovat lempikukkiani joulun aikaan.





Muutama askel ulko-ovelta metsään ja sieltä löytyi männyn oksia,
mustikan varpuja ja muutama katajan oksa. Ja päälle pari hopeapalloa.
Olohuoneen nurkassa kököttää SEASON-puumme. Erään opiskelijani messuille
tekemä tuotos muutaman vuoden takaa.
Koristeet vaihtelevat fiiliksen ja ajankohdan mukaan.
Nyt vuorossa hopeiset joulupallot ja kaamosvalot.



Hopeanhohtoiset joulupallot ovat pyörineet pitkin olkkaria sinnetänne.

Yllä olevat kuvat on ottanut ihana Julia Santanen. Kiitos, Julia, niistä! <3

Meillä leivotaan taas! / Johanna

16.12.2011

Heti alkuun tunnustus; meillä ei todellakaan leivota "taas". En vain voinut vastustaa kiusausta olla laittamatta tuota otsikkoa :D Eli pysyäkseni totuudessa meillä leivotaan korkeintaan jokusen kerran vuodessa. Yleensä leivon tyttären synttäreiksi keväällä ja jokusen kerran lisäksi. Leipominen on hauskaa ja yleensä tuotokset ovat olleet maultaankin ihan kelvollista keskitasoa (Lukuunottamatta legendaarisen pahaa Painonvartijoiden suklaakakkua jokunen vuosi sitten. Jotkut asiat ja maut eivät vain unohdu, vaikka niin haluasi.) Mutta tuntuu vain ettei ole aikaa eikä oikein viitseliäisyyttäkään tuohon leipomispuuhaan. Täytyisi varmaankin asian suhteen hieman ryhdistäytyä.

Eli pullantuoksuinen äiti en ole, paitsi jos pakastepullat lasketaan pulliksi. Onneksi tyttäreni kuitenkin pääsee harjoittamaan emäntätaitojaan mummulassa. Siellä leivotaan oikeaa pullaa, sämpylöitä ja muita herkkuja. Nämä allaolevat piparinleipomiskuvat on nyt kuitenkin napattu ihan kotikeittiöstämme. Taikina oli tietenkin pakastealtaasta pomittua valmistaikinaa. Muiden äitien tekemä taikina ei kuitenkaan tytärtäni haitannut vaan hän leipoi ja koristeli piparkakkuja suurella pieteetillä. Varsinkin koristelujen suhteen hänestä ilmaantui oikein hifistelijä!

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille pullantuoksuisille äideille ja meille muillekin :)

Koristelut käynnissä.

Valmis koristelu ja tyytyväinen hymy <3

Luovuus kukki koristeluissa vapaana.

Koko koristearsenaali oli käytössä.

Kauniita ja hyviä, nami!

Ei-niin-mustaa joulua / Johanna

11.12.2011

Viime postauksessani hullaannuin mustista joulukoristeista. Tällä kertaa vuorossa ovat herkemmät ja perinteisemmät värit.
Ja voih, kyllähän nämäkin aiheuttavat hullaantumista, ja hurmaantumistakin. Onneksi minun ei tarvitse päättää pidänkö enemmän viime postaukseni mustista koristeista vai näistä, eihän tarvitse? Valinta olisi nimittäin uskoakseni mahdoton...

Nämäkin ihanuudet olen kuvannut Sisustusmyymälä & entisöintistudio Saganissa.

Oikein ihanaa sunnuntaita lukijoille :)

Yksityiskohta kauniista perinteisestä lasipallosta.
Tarkkasilmäiset voivat bongata myös itse fotograafin hommissaan ;)

Voi kuinka kauniilta nämä pallot näyttäisivät ikkunamme edessä roikkumassa ja nappaamassa harvinaislaatuisia ja kallisarvoisia auringonsäteitä.
Upea lasinen latvatähti joka on kaunis myös pöytäkoristeena.
Tämä kaunokainenhan on aivan kuin koru!
Kaunis tähti.
Shamppanjanvärisiä kimaltelevia palloja.

Tässä talossa - kirjasto / Marjaana

8.12.2011

Sanotaan että asunnossa pitää asua melko pitkään ennen kuin tilat tuntee omikseen ja tavarat, asiat ja toiminnot asettuvat paikoilleen. Tämä on niin totta! Olemme asuneet talossamme hieman yli kaksi vuotta ja nyt rupeaa hiljalleen tuntumaan siltä, että olemme asettuneet oikeasti taloksi.  Yläkerrassa, portaiden päässä, on melko suuri avoin tila, jonka molemmilta puolilta löytyy makuuhuoneet. Aluksi huone oli eräänlainen telkkarihuone, mutta koska perheessämme katsotaan äärimmäisen vähän televisiota, tuntui haaskaukselta antaa yhtä huonetta sellaiselle toiminnolle. Nyt huoneesta on muodostunut kirjasto/työhuone.

Kirjastosta löytyy mm.  opiskeluaikoina  hommaamani 40-luvun kirjahyllyt, joiden lasivitriinit olen rikkonut muuttojen yhteydessä (ehkä jonain päivänä teetän uudet), vanhempieni kirjoituspöytä 80-luvulta, elämäni kallein huonekaluhankinta eli IDP:n nahkasohva, isoisäni vanha senkki 40-luvulta sekin, kollegani  lyijykynäpiirros ja melko kämiset, mutta toimivat stereot. Minulle erityisen tärkeitä esineitä ovat kirjahyllyn päältä löytyvä isäni vanha keilapallo ja Pekalta saamani Milla Karppisen taulu Minä suojelen sinua sekä näyttöpäätteen yläpuolella oleva inspiraatiotaulu, johon ole kerännyt sekalaisen kokoelman minulle tärkeitä asioita. Isäni menehtyi vuonna 1995 leukemiaan ja hän harrasti minun lapsuudessani keilaamista. Jostain syystä Black Beauty -nimisestä keilapallosta on muodostunut minulle tärkeä muisto ja se on kulkenut kodista toiseen mukanani.

Ainoat uudet hankinnat kirjastoon olivat punataustainen seinäkello ja  punainen pyöreä matto -  molemmat Askosta. Mielestäni kirjastossamme on  hieman brittiläinen meininki. Melkein voisin kuvitella neiti Marplen istumaan sohvalle pohdiskelemaan murhamysteeriä...

Kirjastossamme dataillaan, kuunnellaa musiikkia ja äänikirjoja, luetaan kirjoja, katsellaan silloin tällöin televisio-ohjelmia, suunnitellaan ja visioidaan. Niin, ja blogataan. :-)

Johanna on ottanut kuvat. Kiitos niistä!!!

Inspiraatiotauluni.

Kirjahyllyn päällä kököttää isäni vanha keilapallo Black Beauty.

Värikoodatut kirjat.

Miksei työpiste voisi olla aina tämännäköinen?


Kollegani Minnan piirtämässä taulussa on  kaunis nainen ja Eeva Kilven Runo. <3



Mustavalkoista joulua /Johanna

2.12.2011

Mustavalkoista ajattelua kannattaa välttää mutta sisustuksessa tuo väripari on kyllä aivan lyömätön!

Ystäväni Johanna (kyllä, minulla on todella monta Johanna nimistä ystävää :) ) pitää Ulvilassa ihanaa Sisustusmyymälä & entisöintistudio Sagania jossa kävin hieman kuvailemassa jouluisía tunnelmia ja koristeita. Kaupassa oli läkähdyttävän paljon kaikkea kaunista mutta aivan ensimmäiseksi katseeni osui tähän upeaan mustavalkoiseen kokonaisuuteen. Mikään perinteinen jouluvärihän tuo musta ei ole mutta ah, niin kaunis. Kivaa että joulukoristeita alkaa löytyä jo lähes kaikissa väreissä (lue: siis varsinkin mustassa!)

Seuraavissa postauksissani saatte kurkistaa vielä karkkivärisiin ja hieman perinteisimpiinkin joulukoristeisiin ja -väreihin kuten kultaan ja hopeaan.

Ihanaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti lempiväristä riippumatta :)

Mistä on kaunis joulu tehty,
mistä on kaunis joulu tehty.
Kaunis joulu on tehty
mustasta, valkoisesta, teräksestä,
kynttilöistä, kimalluksesta.
Niistä on kaunis joulu tehty.

Meillä olisi muuten kotona tuolle kranssille aika kiva paikka jouluksi...


Upean harmoninen kokonaisuus.
Kaiken muun ihanan lisäksi hullaannuin tuohon upeaan tapettiin! 

Eihän niiden joulupallojen nyt aina tarvitse missään roikkua.
Tulevat melkein kauniimmin esille näin aseteltuna.

Ihana kimalteleva tipunen.

Myös yksityiskohdat ovat palloissa kauniita.

Oi kuinka upealta tämä tähti näyttäisi tämän kuvan lisäksi olohuoneessamme...

Sama ihana tähti kauniine koristeluineen valkoisena.

Tanssitaanko? / Marjaana

29.11.2011

Tanssi on mielestäni kaunista ja hauskaa ja ihanaa ja... vaikeaa. Harrastin nuorempana, ja vähän vanhempanakin, jonkin verran jazz-tanssia ja olen käynyt muutaman kerran elämässäni lavatansseissa ja muutaman illan tanssikurssikin on tullut aikanaan kahlattua. Viime aikoina tanssiminen on ollut  lähinnä zumbaamista ja tanssin katselua  satunnaisesti televisiosta. Olen kuitenkin aina jollain tavalla kokenut pitäväni todella paljon tanssimisesta ja nauttinut siitä suunnattomasti. Elämästäni on kuitenkin puuttunut tanssi lähes kokonaan. Aina viime sunnuntaiaamuun saakka.

Häihin ei enää ole pitkä aika ja vaikka juhlamme eivät ehkä ole kaikkein traditionaalisimmat, niin päätimme kuitenkin, että jossain vaiheessa iltaa tanssimme häävalssin. Ensin ei meinannut löytyä ollenkaan edes kappaletta, jonka tahdissa voisimmme kuvitella tanssivamme. Kun biisi sitten kuitenkin löytyi ja sille vielä upeat esittäjätkin ystäväpiiristä, niin tajusimme että häävalssi pitää sisällään myös meidän osuuteemme. Meidän olisi tanssittava. 

Miltei nelivuotisen yhdessäelomme aikana ei hirveästi olla tanssittu. Taisimme heilua kihlajaisbileissämme parin biisin verran ja jossain keikoilla on tullut hiukan keinutettua lanteita. That´s it.

Käännyin epätoivoisena kollegani puoleen, joka harrastaa miehensä kanssa kilpatanssia. He lupasivat valottaa meille paritanssin ihmeellistä maailmaa. Parin tunnin treenien aikana tajusimme, että emme ole aivan toivottomia tapauksia ja että tanssi on huikean hauskaa ja supetehokasta liikuntaa. Valssin askeleet alkoivat löytyä ja onnistuimme jopa tekemään aika sulavan vaihdon. Ehdimme treenata myös hieman lavafoksia. Ja jatkoimme kotiin päästyämme. Nyt odotetaan tulevaa viikonloppua ja sitä, että pääsemme saman katon alle treenamaan... Slow, slow. quick, quick, slow...


 

Ihastuimme Doris Dayn kappaleeseen Perhaps, perhaps, perhaps, jonka tahdissa oli ihanaa treenata foksin askeleita.


Kuva: Julia Santanen
Kun pituuseroa on parikymmentä senttiä, paritanssitausta lähes olematon, toinen musikaalinen kuin mikä ja toinen epämusikaalinen,  toinen on tottunut viemään (ei se miespuolinen) ja aikaa rajallisesti, niin on otettava yhdessä tavoite: mehän tanssimme häävalssimme  - ja hyvin!!!

Ihana valo / Johanna

25.11.2011

En liene ainoa joka kärsii tästä kaikenvaltaavasta pimeydestä näin marras-joulukuussa. Ihanaa valoa on ulkoa ja taivaalta saatavilla niin niukasti ettei päivää erota yöstä. Olen jo useamman vuoden haaveillut ostavani kirkasvalolampun mutten syystä tai toisesta sitä ole itsestäni irti saanut. Myös Valkee-kirkasvalokuulokkeet vaikuttavat mielenkiintoiselta mutta kaupassahan nekin vielä ovat.

Onneksi kaameaan kaamosvaivaan on tämä vanha ja tuttu konsti, kynttilät. Olen raahannut kynttilöitä kaupoista kassikaupalla ja niitä liekit lepatellen myös polttanut. Päiväni alkaa tietysti aamupalalla kynttilänvalossa ja loppuu iltapalaan kynttilänvalossa. Ja siinä välissäkin kynttilät palavat.

Onhan tässä kaamoksessa kynttilöiden lisäksi myös toinen todella iso plussa. Tällaiselle hyvin laiskalle siivoajalle tämä aika kynttilöineen on tietenkin aivan loistavaa. Pölyä, tahroja ja kaikenmaailman muita inhottavuuksia ei onneksi yksinkertaisesti edes näe tai havaitse hämärässä ja kynttilänvalossa. Aivan aidosti iloitsen jos vieraamme saapuvat juuri nimenomaan näinä "pimeinä hetkinä" :D  Aurinkohan paljastaa sitten taas armottomasti talon emännän siivoustaipumukset...

Oikein ihanaa ja jollakin tavalla valoisaa viikonloppua :)

Kuva ruokailuhuoneesta/ kuistilta. Mäntylattiastamme en noin värityksensä puolesta niin kovasti pidä mutta se sopii myös hyvin tähän laiskan siivoojan-syndroomaan ;)


Kaikki kynttilänjalat ovat kirppislöytöjä jotka olen spraymaalannut valkoiseksi, kuten myös kynttilöiden alla olevan peltisen tarjottimen.

Kauniita pimeyden karkottajia.

Making of joulupuurolla / Johanna&Marjaana

20.11.2011

Käytimme astioina Marjaanan Arabian 24h-sarjan valkoisia, matalia, lautasia ja Iittalan Teema-sarjan isoja, punaisia, syviä lautasia sekä Johannan kätköistä löytynyttä Sarpanevan emaloitua, upeaa, punaista pataa. Teimme kattauksen valkoisen lakanan päälle ja höystimme sitä ompuilla, manteleilla, jouluvaloilla ja  punaiseen Piupalipaupali-kehykseen laitetulla puuroreseptillä. Kattauksen taustalta löytyy Marjaanan kodin olohuoneen tiiliseinä, joka on muurattu vanhoista purkutiilistä.

Joulukuu rupeaa olemaan jo niin lähellä, että on aika hauskaa antaa itselleen lupa jo pienimuotoiseen fiilistelyyn joulun suhteen. Ai niin. Puuro paloi pohjaan ja haisi ihan kauhealta. Maistamista ei voinut edes harkita. Onneksi se toimi kuitenkin rekvisiittana oikein mainiosti...

Ensimmäisissä kuvissa mukana oli  kahvipannu, jonka suunnittelija on Raija Uosikkinen. Kuvion nimi on Punahilkka. Myös Aarikan herkut sirottimet olivat aluksi mukana. Punahilkka-kannu ja sirottimet ovat tuttuja Johannan Punaista ja makeaa -postauksesta. Lopullisista kuvista ne kuitenkin karsiutuivat. Marjaanalla on olkkarissaan valkoiseksi maalattu season-puu, jonka koristelut vaihtelevat kausien mukaan. Nyt siinä roikkuu mm. kaamosvalot ja Mari Puttosen sisustuskoruja. Joulupallot antavat vielä odottaa itseään...